Ääniyliherkkyys eli hyperakusia tarkoittaa herkkyyttä tavallisille ja kuulolle vaarattomille äänenvoimakkuuksille. On normaalia, että melu tai äkilliset voimakkaat äänet säikäyttävät ja ne koetaan epämiellyttävinä tai jopa kipuna. Reaktion tarkoitus on varoittaa mahdollisesta uhasta ja kivun sen mahdollisesta vaarasta kuulolle. Ääniyliherkkyydessä tämä reaktio tapahtuu alhaisemmalla äänenvoimakkuudella ja myös kipukynnys on alhaisempi.
Ääniyliherkkyys johtuu kuulojärjestelmän häiriötilasta. Se syntyy kuulotumakkeiden toimintahäiriöstä, jossa sisäkorvan tuottama biosähköinen ääni-informaatio pääsee vaimentamattomana läpi. Sen lisäksi kuuloradan hermoverkkojen ja niihin yhteydessä olevien aivojen osa-alueiden vaikutuksesta äänenvoimakkuus arvioidaan vaaralliseksi. Samalla kuulojärjestelmän kyky suodattaa ääntä heikentyy. Tämän seurauksena melu tuntuu normaalia voimakkaammalta, joka puolestaan johtaa epämiellyttävyyden, ahdistuneisuuden ja kivun tunteen lisääntymiseen.
Ääniyliherkkyys voi aiheutua melualtistuksen yhteydessä, joka johtaa kuulotumakkeiden toimintahäiriöön. Melualtistukseen voi liittyä myös sisäkorvan aistinkarvasolujen vauriosta johtuva kuulonalenema, joka voi osaltaan vaikuttaa häiriötilan syntyyn. Ääniyliherkkyydessä henkilön kuulo voi kuitenkin olla täysin normaali. Tapahtumasta voi myös jäädä traumaattinen muisto, jolloin äänille herkistymiseen vaikuttaa epämukavan muistijäljen syntyminen.
Ikähuonokuuloisuuden tai muutoin hitaasti kehittyneen kuulonaleneman yhteydessä voi myös esiintyä ääniyliherkkyyttä. Tällöin kuulonalenemaa ei välttämättä huomaa, mutta sen myötä heikentynyt kyky erottaa puhetta melussa, voi aiheuttaa epämukavuutta ja itse melu tuntua erityisen häiritsevältä.
Ääniyliherkkyyttä esiintyy usein myös tinnituksen yhteydessä. Tinnitus ei kuitenkaan aiheuta ääniyliherkkyyttä, vaan se on joko aiheutunut samanaikaisesti esimerkiksi melualtistuksen yhteydessä. Tinnitus voi kuitenkin saada aikaan negatiivisten ajatusten ja tuntemusten kautta pelkoa vähänkin voimakkaampia ääniä kohtaan, joka voi johtaa ääniyliherkkyyden syntymiseen.
Ääniyliherkkyys voi aiheutua ja erityisesti pahentua myös monista muista syistä, kuten lihasjännityksen, stressin ja väsymyksen seurauksena.
Äänenvoimakkuuden sietokyky on yksilöllistä ja siihen vaikuttaa äänenvoimakkuuden lisäksi myös äänentaajuus. Keskimäärin matalampia äänentaajuuksia siedetään voimakkaammalla äänenvoimakkuudella paremmin kuin korkeita äänentaajuuksia. Jos normaalin puheäänen tai luonnonäänet kokee epämiellyttävän ja ahdistavan voimakkaina tai jopa kipuna, on todennäköistä, että kyseessä on ääniyliherkkyys eli hyperakusia. Ääniyliherkkyys voi aiheuttaa pahimmillaan huomattavaa välttämiskäyttäytymistä sekä sosiaalisia ongelmia ja eristäytymistä. Ääniyliherkkyys on sitä vaikeampi ongelma mitä alhaisempi äänenvoimakkuuden sietokyky on.
Ääniyliherkkyyttä voidaan hoitaa, vaikka siihen ei ole olemassa lääke tai leikkaushoitoa. Sen hoito on periaatteessa siedätyshoitoa ja hoitokeinoina käytetään samoja menetelmiä kuin tinnituksen hoidossa. Ennen hoito-ohjelman määrittämistä on syytä suorittaa kuulon perusteellinen tutkimus, jossa selvitetään mahdollinen kuulonalenema ja äänen epämiellyttävyyskynnys. Tämän lisäksi määritellään ääniyliherkkyyden vaikeusaste kyselylomakkeilla. Näiden pohjalta laaditaan henkilökohtainen hoito-ohjelma, joka voi koostua Äänihoidosta Terapiasta sekä Meditaatiosta ja suggestiohoidoista. Ääniyliherkkyys testillä voit helposti selvittää ääniyliherkkyyden haitta- ja häiritsevyysasteen.