Miksi tinnitukseen ei vieläkään ole toimivaa lääkettä
Kuvaaja Anna Shvets palvelusta Pexels

Jo useamman sukupolven ajan varsinkin länsimaissa tavallisen kansalaisen käsitys on ollut, että sairaudet ovat hoidettavissa vain silloin, kun siihen tehoaa jokin lääkeaine tai leikkaus. Meihin on iskostunut ajatus, että kaikki sairaudet ovat ihmisestä erillisiä ja ne ovat lääke- tai leikkaushoidon avulla poistettavissa. Näin siis tapahtuu ihmisestä itsestään riippumatta, eli se, että uskommeko tai miten yleensä suhtaudumme sairauteen tai sen hoitoon, ei vaikuta sen lopputulokseen. Sairauksista monet ovatkin mekaanisia. Ulkopuolelta tullut tekijä, kuten bakteeri tuhotaan ja epäkuntoon mennyt elin korjaantuu itsestään tai se korjataan leikkauksella. Silti keskuudessamme on paljon sairauksia, joihin ei ole tehoavaa hoitoa. Näihin suhtaudumme niin, että sellaista ei vain ole vielä kehitetty. Ja kun tällaisen sairauden saa, niin kaikki toivo keskittyy odotukseen, että joskus jossakin vielä keksitään perinteinen lääke- tai leikkaushoito kyseiseen sairauteen.

Tinnitus ei periaatteessa ole sairaus

Sellaisena sitä ei ainakaan lääketieteessä tunnisteta. Toisaalta tinnitus on myös täysin normaalia kuulosysteemin toimintaa. Kaikki saattavat kuulla ylimääräisiä ääniä hiljaisuudessa, koska kuulosysteemimme ei sammu silloinkaan, kun emme kuule mitään ulkoisesta äänilähteestä. Kaikki kuulemamme asiat kulkevat aivoissamme biosähköisinä impulsseina. Silloin, kun emme kuule mitään, niin siitä huolimatta kuulosysteemissämme tapahtuu itsestään syntyvää biosähköistä toimintaa. Tätä voidaan verrata yleisesti ajatuksiimme. Kun emme varsinaisesti ajattele mitään, niin siitä huolimatta kaikenlaisia mielikuvia ja ajatuksia pulpahtelee esiin. Tinnituksesta tulee ongelma siinä vaiheessa, kun aivomme eivät enää pysty suodattamaan kaikkea itsestään syntyvää biosähköistä toimintaa pois, ennen kuin se pääsee tietoisuuteemme. Tilannetta voisi verrata verenpaineeseen. Kaikilla meillä on verenpaine ja se on täysin normaalia ja välttämätöntä. Mutta verenpaineen kohotessa liian korkeaksi tai laskiessa liian matalaksi, siitä muodostuu ongelma.

Tällä hetkellä tinnituksesta ei tiedetä kaikkea. On olemassa teorioita sen synnystä ja vaikutuksesta, mutta mitään ei olla vielä pystytty osoittamaan aukottomasti todeksi. On saatu oikeastaan selville vain se, että tinnitus on hyvin monimutkainen tapahtuma aivoissa, johon osallistuu laajalti eri aivojen alueita myös kuulosysteemin ulkopuolelta. Yleisimmän teorian mukaan tinnitus on sisäkorvaperäinen, mutta miten eri tekijät siellä vaikuttavat, on edelleen teoreettista. Melulle altistuminen ja ototoksiset lääkeaineet todistettavasti vahingoittavat sisäkorvan aistinkarvasoluja, jolloin syntyy kuulonalenema. Tinnitus ei kuitenkaan synny automaattisesti kaikille. Niskan retkahdus, lihasjännitykset ja monien muidenkin tekijöiden arvioidaan laukaisevan tinnituksen, mutta se, miten nämä vaikuttavat sisäkorvaan on hankalampi osoittaa, jos kuulonalenemaa ei havaita. Elävän ihmisen sisäkorvan aistinkarvasoluja on nimittäin mahdotonta kuvata.

Tinnitusta ei tunneta riittävän hyvin

Koska tinnituksen mekanismia ei täysin tunneta, on siihen vaikea kehittää toimivaa täsmälääkettä. On havaittu, että kuulohermon katkaiseminenkaan ei poista tinnitusta, josta voidaan päätellä, että tinnitus ei tapahdu sisäkorvassa. Se on ehkä siellä tapahtuneen vaurion synnyttämä, mutta tinnitusta ylläpitävä tapahtuma on jossain muualla. Yhden teorian mukaan aivojen ääniä suodattavat toiminnot ovat epäkunnossa, jolloin tietoisuuteemme pääsee ns. turhaa ääntä, eli tinnitusta. Toisaalta suodattimet saattavat toimia normaalisti, mutta biosähköistä toimintaa, eli ääntä, kulkee kuuloradalla niin paljon, ettei aivojen suodatinkapasiteetti yksinkertaisesti riitä. Tätä voisi verrata vaikkapa haiman insuliinin tuotantoon. Korkean verensokerin takia haima joutuu tuottamaan jatkuvasti enemmän ja enemmän insuliinia eikä sen tuotantokapasiteetti ole rajaton. Kohtuuttoman rasituksen takia haima saattaa vioittua ja insuliinin tuotanto romahtaa. Erona on se, että kyseisen elimen toimintaa voidaan havainnoida konkreettisesti ja insuliinia antaa pistoksina. Aivojen ääntä suodattavat toiminnot ovat vaikeammin paikannettavissa eikä tarkalleen vielä tiedetä, että mitkä aivojen alueet missäkin vaiheessa ja miten kyseiseen suodattamiseen osallistuvat. Tämä vaikeuttaa täsmälääkkeen kehittämistä.

Monet ihmiset kuitenkin saavat apua tinnitukseen eri hoitomuodoista

Yksi hyötyy äänihoidosta, toinen hieronnasta ja kolmas psykoterapiasta. Yhtä kaikille sopivaa hoitokeinoa on kuitenkin vaikea osoittaa, mutta eri hoitomuotojen yhdisteleminen ja kokeileminen saattaa tuoda helpotusta. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana asenne yleisestikin eri sairauksien hoitokeinoihin on ollut muutoksessa. Enemmän puhutaan ihmisestä psykofyysisenä olentona, jossa sairastuminen on monen tekijän yhteisvaikutusta ihmisessä itsessään eikä vain ulkopuolelta ja ihmisestä riippumaton tekijä, jonka seurauksena jokin mekaaninen elin menee epäkuntoon.

Näin on selkeästi myös tinnituksen kanssa. Jotkut tottuvat tinnitukseen aivan itsestään eivätkä koe sitä sairautena. Toiset taas eivät koe saavansa apua mistään olemassa olevista hoidoista. Kyseessä on sama asia, mutta ihmisten välinen kokemus tinnituksesta vaihtelee valtavasti. Syy siihen on todennäköisesti yhtä monimutkainen kuin tinnitus itsessäänkin. Aivomme ovat kuitenkin erittäin muovautuvia. Pystymme ajatuksillamme muovaamaan aivojamme ja näin me myös teemme jatkuvasti osin myös tiedostamattamme. Kaikki oppimamme uudet asiat muodostavat uusia hermoverkkoja aivoissamme. Jos opettelemme jonkin asian tekemiseen uuden tavan, niin ajan kanssa unohdamme vanhan tavan. Näin käy, kun uuden tavan muodostama hermoverkko vahvistuu  ja samalla vanhan toimintatavan hermoverkko alkaa rapistumaan ja häviää hiljalleen.

Näin voimme periaatteessa opettaa aivojamme elämään tinnituksen kanssa. Jos emme voi poistaa aivojen sähköistä yliaktivisuutta suoraan, niin voimme opettaa aivojemme suhtautumista siihen. Tämä saattaa johtaa biosähköisen toiminnan vähenemiseen tai ainakin sen tehokkaampaan suodattumiseen. Juuri tähän toimivimmat hoitokeinot tänäkin päivänä perustuvat. Loppujen lopuksi ei ole väliä, että onko tinnitus poissa vai ei, jos se ei meitä millään tavalla vaivaa. Tinnitukseen ei ole kukaan vielä kuollut.