Jokainen meistä on kokenut stressiä ja kaikilla meillä on jonkinlainen käsitys kokemuksiemme kautta siitä, mitä stressi on. Tunnistamme asiat, jotka aiheuttavat stressiä, miltä se tuntuu ja mitä se aiheuttaa. Tinnitus eli korvien soiminen on myös monille tuttu joko satunnaisena tai jatkuvana ilmiönä. Stressiä ja tinnitusta yhdistää se, että ne ilmenevät usein samanaikaisesti. Mutta miten stressi ja tinnitus liittyvät toisiinsa, vaikuttavatko ne toisiinsa ja onko toinen toisen syy vai seuraus? Tässä artikkelissa syvennytään asiaan 2012 julkaistun Stress and tinnitus—from bedside to bench and back kirjallisuuskatsauksen pohjalta (Birgit Mazurek, Heidemarie Haupt, Heidi Olze and Agnieszka J. Szczepek (2012) Stress and tinnitus—from bedside to bench and back)
Mitä aivoissamme ja kehossamme tapahtuu stressissä?
Stressillä tarkoitetaan yleisesti tapahtumaa, jossa joudumme stressitekijän aiheuttamana pois normaalista kehon ja mielen tasapainotilasta, kunnes sopeudumme uusiin olosuhteisiin ja saavutamme uudestaan tasapainotilan. Stressitekijästä riippumatta kehomme reagoi stressiin aina samalla tavalla. Ei siis ole väliä, että oletko palavassa talossa välittömässä hengenvaarassa tai kaatuvatko työ, parisuhde tai muut kiireet ja ongelmat päälle. Ainoastaan reaktion voimakkuus vaihtelee.
Stressireaktio käynnistyy, kun aistien kautta saapuva tieto stressitekijästä päätyy aivoissa järjestelmään. Limbinen järjestelmä on aivoalueiden joukko, joka osallistuu mm. tunteiden säätelyyn ja yhdistää erilaisia tunnetiloja muistiin. Siellä aktivoituu tunnereaktioiden, kuten pelon, ahdistuksen ja aggression käsittelyyn erikoistunut Amygdala. Tämä puolestaan johtaa Hypotalamuksen aktivoitumiseen, joka puolestaan aktivoi aivorungon kautta sympaattista hermostoa ja aivolisäkkeen kautta lisämunuaisen hormonituotantoa. Näiden tehtävä on valmistaa elimistö nopeaan fyysiseen toimintaan mm. lisäämällä verenkiertoa lihaksistossa, avartamalla hengitysteitä ja lisäämällä sydämen lyöntitiheyttä.
Stressireaktiossa aivoissamme ja kehossamme tapahtuu useita samanaikaisia toimintoja, jotka valmistavat meitä reagoimaan kyseessä olevaan stressitekijään. Selviytymisen kannalta tämä toiminto on erinomaisen tehokas, mutta nykyisessä elämäntyylissämme stressireaktiosta on kuitenkin enemmän haittaa kuin hyötyä. Stressitekijät eivät uhkaa henkeämme, mutta ne käynnistävät silti stressireaktion siinä, missä mikä tahansa muukin stressitekijä. Ongelma muodostuu siitä, että stressireaktio jää päälle, koska sen aiheuttaja on kokoajan läsnä.
Aiheuttaako tinnitus stressiä?
Tuskin kukaan tinnitusta kokenut kiistää, etteikö jatkuva korvien soiminen olisi ainakin välillä stressaavaa. Myös tutkimukset osoittavat, että tinnituksella ja stressillä on vahva yhteys. Tinnituksesta kärsivien stressinsietokyky on heikentynyt ja he kokevat olonsa muita useammin stressaantuneeksi. Se, miksi näin on, perustuu olettamukseen, että aivoissa kuulosysteemillä on varsinkin muihin aisteihin nähden vahvempi yhteys stressireaktion käynnistävään ja sitä ylläpitävään toimintaan.
Tinnitus siis aiheuttaa stressiä, mutta koska kyseessä ei ole henkeä uhkaava vaara, niin stressireaktiosta ei ole sen suhteen mitään hyötyä. Keho voi kuitenkin jäädä ikävään kierteeseen eli stressireaktio jää päälle. Siinä kehon hormonaalinen ja sympaattisen hermoston toiminta aktivoi kuulosysteemiä ja tulee siten voimistaneeksi tinnitusaistimusta. Tinnituksen vahvistuminen johtaa stressireaktion voimistumiseen. Tämän seurauksena myös olotila tuntuu entistä ahdistuneemmalta ja ajatukset keskittyvät entisestään tinnituksen vastentahtoiseen seuraamiseen.
Tinnitus ei välttämättä aiheuta välittömästi pitkäaikaista stressireaktiota. Reaktio saattaa alussa olla hyvinkin voimakas, mutta rauhoittuu sen jälkeen joksikin aikaa. Tinnituksen ääniaistimuksen jatkuessa mukaan tulee ajatuksia, että tinnitus ei tule loppumaan ja se saattaa voimistaa tai käynnistää stressireaktion uudestaan. Tässä yhteydessä tinnitusääni koetaan usein aiempaa häiritsevämpänä. On kuitenkin vaikeaa osoittaa, että kumpi tulee ensin. Tinnitusaistimuksen voimistuminen ja sitä kautta häiritsevyyden lisääntyminen vai päin vastoin. Vai lisääkö häiritsevyyttä myös tietoinen ajatus siitä, että tinnitus ei lopu koskaan. Tapahtumat aivoissa ovat erittäin nopeita ja voivat siten vaikuttaa samanaikaisilta.
Usein stressireaktio käynnistyy aivojen eri alueiden vaikutuksesta. Aiempi kokemus tinnituksesta, joka on kuitenkin mennyt ohi, saattaa jättää muistiin tiedon sen häiritsevyydestä ja ahdistavuudesta. Näin ollen uudestaan ilmaantuva tinnitus voi käynnistää voimakkaan stressireaktion muistista saatavan tiedon avulla, ennen kuin edes tietoisesti alamme asiaa ajattelemaan.
Aiheuttaako stressi tinnitusta?
Tutkimuksissa ei ole pystytty selkeästi osoittamaan, että stressi olisi tinnituksen aiheuttaja tai minkälainen vaikutus sillä olisi tinnituksen syntymisessä. Tutkimuksissa on kuitenkin jo yli sata vuotta sitten todettu, että monet ovat kärsineet merkittävästä stressistä ennen tinnituksen ilmaantumista. Tällä tiedolla on erityisesti merkitystä niissä tapauksissa, joissa muuta selkeää syytä, kuten melualtistusta ei ole tiedossa eikä sellaisesta johtuvaa kuulonalenemaa havaita tutkimuksissa. Uudemmissa tutkimuksissa on kaiken lisäksi todettu, että todennäköisyys saada tinnitus on lähes yhtä suuri stressaantuneilla kuin kovalle äänelle altistuneilla ihmisillä. Suurin todennäköisyys on niillä, joilla on sekä stressiä että melualtistuma samanaikaisesti. Stressin on lisäksi todettu olevan keskeinen tekijä tinnitusoireiden pahenemisessa.
Stressireaktion vaikutuksesta tinnitukseen on siis huomattavia viitteitä. Sen vaikutus tinnituksen vahvistumisessa on selkeämpi, mutta voisiko stressi myös laukaista tinnituksen. Tähän viittaa olettamus, että stressireaktion hormonaaliset muutokset voisivat vaikuttaa sisäkorvan ja kuulohermon toimintaan ja johtaa siten ylimääräisen biosähköisen toiminnan lisääntymiseen kuulosysteemissä.
Stressireaktioon liittyvä aivojen hypotalamuksen, aivolisäkkeen ja lisämunuaisten muodostama HPA akseli on häiriintynyt tinnituksesta kärsivillä. Tämä on todettu korkeina kortisoli pitoisuuksina sekä HPA akselin epänormaalina vasteena stressitekijöihin. Epäselvää on se, että onko häiriön syynä tinnitus vai onko se tinnituksen aiheuttaja. Tiedetään myös, että kuulosysteemillä ja limbisellä systeemillä on keskinäinen yhteys ja ne saavat siten aikaan muutoksia toistensa toiminnassa. Varmuutta ei kuitenkaan ole siitä, että voiko stressitekijän ja stressireaktion aiheuttama limbisen järjestelmän aktivoituminen saada aikaan muutoksia kuulosysteemissä, eli aiheuttaa tinnituksen. Erilaisten stressitekijöiden ja stressireaktion vaikutusta on tutkittu myös koe eläimillä ja niissä on todettu merkittäviä muutoksia näiden kuulosysteemissä.
Tälläkin hetkellä kokemuksen perustella tiedetään, että stressireaktion hillitsemisellä tai pysäyttämisellä on merkittävä positiivinen vaikutus tinnituksessa. Se on oleellinen osa habituaation tapahtumisessa. Tietoa stressin mahdollisista vaikutusmekanismeista tinnitukseen on merkittävästi. Se lisää luottamusta siihen, että tutkimuksissa tullaan tulevaisuudessa löytämään tarkempaa näyttöä asiasta. Siten hoitokeinoja voidaan kehittää ja kohdistaa yhä tarkemmin ja paremman lopputuloksen saavuttamiseksi.
Näin pääset hoitoon, jos koet tinnituksen ja stressin välillä merkittävän yhteyden
Ensikäynti – Ylipainehappiterapia
Tämä sopii sinulle, jolla tinnitukseen liittyy voimakasta stressiä riippumatta siitä onko tinnitus ollut jo kauan tai se on vasta alkanut. Olet saattanut käydä aiemmin lääkärissä ja kuulontutkimuksissa sekä mahdollisesti kokeillut erilaisia hoitoja.
Ensikäynti – Tutkimukset ja hoito-ohjelma
Tämä sopii sinulle, jolla tinnitukseen liittyy voimakasta stressiä riippumatta siitä onko tinnitus ollut jo kauan tai se on vasta alkanut. Et ole käynyt vaivaan liittyen tutkittavana tai edellisestä kerrasta on useampi vuosi. Haluat perusteellisen käsityksen tilanteestasi ja sen pohjalta laaditun hoito-ohjelman.
