Tinnitus on korvassa, molemmissa korvissa tai jossain pään alueella kuuluvaa ääntä, joka ei selity ulkoisella äänilähteellä. Tinnituksen syntymisellä tarkoitetaan sitä neurofysiologista tapahtumaa aivoissa, joka johtaa biosähköisen aktiivisuuden lisääntymiseen kuulohermossa ja sen heikentyneeseen kykyyn suodattaa sitä. Tämä aistitaan tinnitusäänenä. Tinnituksen aiheuttaja puolestaan tarkoittaa sitä tekijää, joka saa edellä mainitun tapahtuman liikkeelle, kuten esimerkiksi melualtistus ja sen seurauksena syntyvä sisäkorvan vaurio. Seurauksiin luetaan yleensä stressireaktio ja siihen kuuluvat oireet, kuten ahdistuneisuus, ärtyneisyys, keskittymiskyvyn puute ja univaikeudet.
Tinnituksen aiheuttaja ei välttämättä ole sama kuin sen ylläpitäjä
Tinnituksen aiheuttajia voi olla useita samanaikaisesti. Ne voivat muodostaa myös ketjun, jossa tietyt tekijät aiheuttavat ensin muita seurauksia, joista jokin johtaa lopulta tinnituksen syntymiseen. Mikään aiheuttajista ei välttämättä vaikuta tinnituksen jatkumiseen eikä siten toimi sitä ylläpitävänä tekijänä. Tilannetta voisi kuvata tulitikulla ja paperinpalalla. Jos sytyttää tulitikulla paperin palamaan, niin tulitikun sammuttamisella ei saa palavaa paperia sammumaan.
Esimerkiksi melualtistus on sisäkorvan vaurion eli aistikarvasolujen tuhoutumisen tai toimintahäiriön aiheuttaja ja tämä vaurio on tinnituksen aiheuttaja. Mutta melu eikä sisäkorvan vaurio ole kumpikaan tinnitusta ylläpitävä tekijä. Jos melu lakkaa tai yhteys sisäkorvan ja kuulohermon välillä katkaistaan, niin ei tinnitus siihen lopu. Syy tinnituksen jatkumisessa on joku muu. Sen sijaan somatosensorisessa tinnituksessa syyn hoitamisella on vaikutusta. Siinä pään, niskan tai yläselän jännitystila on tinnituksen aiheuttaja. Kun jännitystilat saadaan hoidettua kuntoon, niin tinnitus helpottaa.
Monesti tinnituksen aiheuttajia voi olla useita ja ne ovat voineet vaikuttaa pitkään, eriaikaisesti ja kumulatiivisesti. Syyt voivat poiketa toisistaan huomattavasti, eivätkä ne välttämättä liity kuulemiseen tai korva elimeen millään tavalla. Syynä voi olla esimerkiksi stressi, jonka taustalla voi olla lukuisia syitä. Näiden neurofysiologiset vaikutukset aivoissa voivat olla syynä tinnituksen syntymiselle. Se mikä tinnituksen lopulta laukaisee ei välttämättä ole erityisen merkittävä tekijä. Se on kuitenkin asia, johon helposti tartutaan ja johon kaikki hoito pyritään kohdistamaan. Siksi tinnitusta ylläpitävä syy on hyvä selvittää mahdollisimman tarkkaan. Näin voidaan valita toimivat hoitomenetelmät ja kohdistaa ne oikein.
Tinnituksen syystä tulee seuraus ja seurauksesta syy
Tinnituksessa keskitytään yleensä vain ääneen. Ääni itsessään ei kuitenkaan tee yhtään mitään, mutta se voi laukaista stressireaktion. Stressireaktio on kehon ja mielen vaste uuteen ja hallitsemattomaan äänen, joka koetaan uhkana. Siinä sympaattisen hermoston aktivoituminen ja ajatukset saavat aikaan negatiivisten tunteiden ja ajatusten kierteen. Asian voisi nähdä niinkin, että stressireaktio on varsinainen vaiva tai ongelma ja tinnitusääni sen aiheuttaja. Mutta ennemminkin kyseessä on tilanne, jossa molemmat ovat toistensa syitä ja seurauksia. Tämän vuoksi tinnituksesta puhuttaessa ääni ja stressireaktio pitäisi käsitellä yhtenä kokonaisuutena eikä niin, että stressireaktion ilmentymät, kuten ahdistuneisuus, ärtyneisyys, univaikeudet jne. olisivat vain tinnitusäänen aiheuttamia oireita.
Kun puhutaan, että oireiden hoitamisen sijasta tulisi pyrkiä syiden hoitamiseen, niin aina ei ole olemassa selkeää hoidettavaa syytä tai on muuten epäselvää, että mikä on syy ja mikä seuraus. Tinnituksessa on kyseessä kierre, jossa stressireaktio voimistaa tinnitusääntä ja tinnitusääni stressireaktiota. Tinnitusäänen osalta mahdolliset hoidettavissa olevat syyt joko poissuljetaan tai ne hoidetaan kuntoon. Muilla keinoilla tinnitusääneen ei voida suoraan vaikuttaa. Stressireaktiota hoitamalla voidaan vaikuttaa habituaation eli tinnitukseen tottumisen nopeutumiseen ja helpottumiseen. Sitä kautta vaikutetaan kuulohermon biosähköisen aktiivisuuden vähenemisen ja suodatuskyvyn paranemiseen. Tämä havaitaan tinnitusääneen, sen luonteeseen ja voimakkuuden muutoksina.
